Suomessa valmistellaan parhaillaan merkittävintä tekijänoikeuslain uudistusta vuosikymmeniin. Tekijäfoorumin toimijat ovat järkyttyneitä siitä, että hallituksen esityksen luonnos ei vastaa direktiivin tavoitetta parantaa tekijöiden asemaa ja paikoin jopa heikentää sitä.

Koronapandemiasta kärsineet kulttuurialan tekijät tarvitsevat tuekseen direktiivin mahdollistaman oikeuden kollektiiviseen sopimiseen. Luovien alojen järjestöt vaativat esityksen uudelleen valmistelua. Yli 50 000 luovan alan tekijää edustava Tekijäfoorumi näkee merkittäviä puutteita suunnitteilla olevassa uudessa tekijänoikeuslaissa ja vaatii sen valmistelemista uudelleen. Lausuntokierroksella parhaillaan olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole huomioitu EU:n tekijänoikeusdirektiivin (ns. DSM-direktiivi) edellyttämiä parannuksia luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaan. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä.

EU-direktiiveissä asetetut tavoitteet ovat jäsenmaita sitovia

Tekijäfoorumi katsoo, että Suomen tekijänoikeuslakiin kaavaillut muutokset eivät vastaa direktiivin tarkoitusta tekijöiden aseman parantamisesta. Tekijät ja taiteilijat olisivat jatkossakin heikossa neuvotteluasemassa korvauksista sopiessaan ja sopimuksia tehdessään. Joiltain osin esitetyt muutokset jopa heikentäisivät nykyisiä käytäntöjä ja sitä kautta luovan alan tekijöiden ja taiteilijoiden asemaa.

– Kulttuuriala on parhaillaan ennennäkemättömän vaikeassa tilanteessa koronapandemian jäljiltä. Oikeudenmukainen tekijänoikeuslaki on selkeä keino parantaa taiteilijoiden ja tekijöiden asemaa ja toimeentuloa konkreettisesti – ja varmistaa, että saamme nauttia ammattilaisten tekemästä taiteesta ja muusta luovasta sisällöstä myös jatkossa”, sanoo Suomen Musiikintekijät ry:n hallituksen puheenjohtaja Kaija Kärkinen.

Kollektiivinen sopiminen takaisi tekijöille asianmukaisen korvauksen

Tekijäfoorumin toimijat näkevät, että kollektiivinen sopiminen olisi tehokkain keino varmistaa EU-direktiivin tavoitteiden toteutuminen. Tätä keinoa ei hallituksen esitysluonnoksessa ole huomioitu.

Kollektiivinen sopiminen tarkoittaa, että tekijöitä edustavat ammattiliitot ja järjestöt voisivat jatkossa neuvotella korvauksista ja muista käyttöehdoista tekijöiden puolesta. Yhdessä sovitut vähimmäisehdot takaisivat taiteilijoille ja tekijöille asianmukaiset korvaukset ja tiedonsaannin teostensa käytöstä.

– Esimerkiksi kirjailijoille maksettavia tekijänpalkkioita raamittaisivat alan yhteiset sopimukset,jotka takaisivat kirjailijalle oikeudenmukaisen vähimmäiskorvauksen. Kirjailija saisi myös ajantasaista tietoa siitä, kuinka paljon teoksia on esimerkiksi kuunneltu äänikirjapalveluissa ja mistähänen palkkionsa muodostuu”, Kirjailijaliiton puheenjohtaja Sirpa Kähkönen toteaa.

Nykyisin esimerkiksi kirjailijat, kääntäjät, sanoittajat ja freelance-journalistit neuvottelevat jokainen erikseen sopimuksensa yritysten kanssa.

– Freelancer-journalistien neuvotteluasema mediakentällä on heikko, eikä nykyinen tekijänoikeuslaki anna riittävästi turvaa kohtuullisen korvauksen periaatteen toteutumiseen. Tarvitaan uudet reilut pelisäännöt, jotta freelance-journalistit ja muut luovan alan tekijät saavat asiallisen korvauksen tekemästään työstä, myös digitaalisessa mediassa”, Suomen Freelance-journalistien puheenjohtaja Maria Markus painottaa.

Euroopan neuvoston ministerikomitea on linjannut joulukuussa 2018, että eurooppalainen kilpailuoikeus ei ole esteenä itsensätyöllistäjien kollektiiviselle sopimiselle, joten se voitaisiin ottaa käyttöön myös Suomessa monen Euroopan maan tavoin.