FAOn terveiset: joulusta uuteen vuoteen

Jouluinen tervehdys kaikille!

Vuoden loppua kohden kiireet vain lisääntyivät ja tuumin jo, että joulutervehdys saa jäädä kirjoittamatta. Mutta kun ajattelin, miten paljon on tapahtunut ja tapahtumassa, päätin, että jonkinlainen yhteenveto on saatava aikaiseksi! Alla on joitain huomioita jäsenistöämme eniten koskettavista työehtosopimuksista. Myös valtuustossa käsiteltiin freelancereita kiinnostavia aiheita.

• Yhtyneet-työehtosopimus uudistui
• Yhtyneet-sopimuksen palkankorotukset ja lisät
• Ylen ostojen lisääntymisestä ja freelancerin töiden jatkumisesta
• Elokuva- ja tv-tuotantojen tiukat neuvottelut
• Av-käännöstoimistoille työskentelevien työehdoista neuvotellaan edelleen
• Kirjoitettujen juttujen uudet palkkiosuositukset
• Yrittäjäasemassa olevien freelancereiden jäsenmaksu uudistuu
• Valtuustossa SFJ:n ja FAOn aloite itsensätyöllistäjien palkkiotasoon vaikuttamisesta
• Valtuustoaloite määräaikaisuuksien kartoittamisesta
• EU-asiaa pressikahveilla 12.1.
• Kysely koulutustarpeista tulossa
• Liiton arkin tarjonnasta
• Lopuksi: Hyvää joulua ja Onnellista uutta vuotta!

YHTYNEET-SOPIMUKSESTA SOVITTUA
Syksyn tes-neuvottelut Yleisradiolle työskentelevien freelancereiden Yhtyneet-sopimuksesta päättyivät määräajassa. Neuvotteluissa sovittiin useista asioista, joiden toivomme auttavan sopimuksen tulkinnassa ja soveltamisessa. Esimerkiksi sopimukseen kirjoitetaan jatkossa myös ohjelmakategorioiden palkkiokoodit näkyviin. Tämä toivottavasti auttaa niin tuottajaa kuin freelanceriäkin pysymään perillä siitä, mistä tariffista on puhe. Sopimuksen soveltamista auttaa myös se, että audioliitteen ja audiovisuaalisen liitteen palkkioihin kirjataan haitari, joka muistuttaa siitä, että minimipalkkioiden päälle kuuluu edellytysten täyttyessä maksaa lisiä.

Sopimuksen liitteiden rakenne muuttui hiukan, kun audiotyötä ja audiovisuaalista työtä koskevat hankintapalkkiot eli työkorvaukset erotettiin omaksi liitteekseen. Jatkossa vain työkorvausliitteessä määritellyistä töistä voidaan maksaa palkkiota. Palkkionmaksun yhteydessä Yleisradio ei maksa lomakorvausta, eläkkeitä tai muitakaan työnantajan sivukuluja.

Kääntäjien erillissopimus, joka takaa heille 81 prosenttia Yleisradion av-käännöksistä, sai jatkoa. Kääntäjien nettijutuista tuli uusi kohta kääntäjien liitteeseen.

Toimittajien verkkoon tehtävien juttujen palkkioista ei päästy sopuun, joten asiaa pohtimaan päätettiin perustaa työryhmä. Toinen työryhmä editoi liitteiden kieliasua tarkoituksena tehdä sopimuksesta entistä helppokäyttöisempi.

YHTYNEET-SOPIMUKSEN PALKKIOT JA LISÄT
Kaksivuotisen sopimuskauden palkankorotukset ovat saman suuruiset kuin Yleisradion ohjelmatyöntekijöillä, mutta ne on kohdennettu eri tavoin. 2018 korotus tulee lomakorvaukseen, joka nousee 12 prosenttiin, ja tuntikorvaukseen, johon tulee lisäksi ”neuvotteluhaitari”. Uusi tuntipalkka on 21,50-24,50 euroa. Seuraavana vuonna lomakorvaus nousee 12,5 prosenttiin, tuntipalkka 23-26 euroon ja lisäksi tulee 0,5 prosentin yleiskorotus liitteissä määriteltyihin minimipalkkioihin.

Poikkeuksena tuntitaksan korotukseen oli ohjelmatekstittäjiä koskeva suoran lähetyksen tekstittäminen, jota korotettiin vain YOT:n sopimuksen mukainen 1,6 prosenttia. Alun perin Yle olisi kuitenkin halunnut kyseisen kohdan kokonaan pois sopimuksesta, joten tätäkin tulosta voidaan pitää jonkinlaisena torjuntavoittona.

Haitari tulee myös audioliitteen ja audiovisuaalisen liitteen ohjelmakategorioiden minimipalkkioihin. Haitarin yläpääksi on sovittu 22 prosenttia. FAOn esittämän luvun taustalla on se, että ehdotimme, että freelancereiden lisien pitäisi olla keskimäärin vähintään 11 prosenttia, eli saman verran kuin Ylen vakituisten työntekijöiden henkilökohtaisten palkanosuuksien YOT:n työehtosopimuksen mukaan. Yleisradio ei hyväksynyt 11 prosentin keskimääräisen korotuksen vaatimusta Yhtyneet-sopimukseen, mutta suostui kuitenkin siihen, että haitarin yläpää on 22 prosentissa. Nyt on tarkoitus tarkkailla, mihin prosenttiin lisien määrä asettuu. Tämän pohjalta jatkossa sovitaan mikä lisien osuuden on keskimäärin vähintään oltava.

“Haitari” muistuttaa niin Ylen tuottajia kuin meitä freelancereitäkin siitä, että Yhtyneet-sopimus määrittelee minimihinnat, mutta joskus on syytä pyrkiä sopimaan minimiä paremmasta korvauksesta. Peruste minimiä paremmalle palkalle voi olla niin työmäärä tai työn aikaa vievyys kuin henkilökohtainen työsuorituskin: työn laatu, esiintymisosaaminen, tekninen osaamien tai vaikka kielitaito.

YLE LISÄÄ ULKOPUOLISIA OSTOJA
Yhtyneet-sopimuksesta neuvoteltiin tietoisena siitä, että Yleisradio on linjannut lisäävänsä ulkopuolisia ostoja ja vähentävänsä Yhtyneet-freelancereiden käyttöä. Television ja muun audiovisuaalisen tuotannon puolella kehitys on alkanut jo aikaisemmin, mutta jatkossa myös radiossa freetyön osuus tulee vähenemään ostojen kustannuksella. Myös perinteisesti Yhtyneet-työtä tehneiltä freelancereiltä on jo pyydetty tarjouksia firmana.

Jos tie freenä nousee pystyyn, on siis mahdollista tehdä työnsä yrittäjänä tai firman kautta. Jos omaa firmaa ei halua perustaa, on monia tapoja toimia – näistä liiton perustama Mediakunta on yksi mahdollisuus. Käytettävissä on myös muita tuotantoyhtiöitä, niin osuuskunta- kuin osakeyhtiömuotoisiakin. Itse olen ollut osuuskunnan jäsen jo seitsemän vuotta.

Yhtyneet-työehtosopimuksesta on apua, kun joutuu laatimaan tarjouksen ja hinnoittelemaan työtään. Ensinnäkin sopimuksen liitteissä on määritelty mimimipalkkiot erilaisille ohjelmatyypeille. Toiseksi aina ei tarvitse tyytyä minimipalkkioon; joskus työ on tavallista vaativampi tai aikaa vievempi. Myös omasta henkilökohtaisesta työsuorituksesta ja työn laadusta on osattava laskuttaa ekstraa. Kannattaa myös pitää kiinni lomakorvauksesta (Yhtyneet-sopimuksessa 11 % ja tv-tuotantoyhtiöiden sopimuksessa 13,5 %) – sillä maksetaan loma, kun palkallista lomaa ei ole.

Yrityksellä on kuitenkin laskutettavaa paljon enemmän kuin pelkkä työntekijän pankkitilille tuleva palkka. Työnantajan sivukulut kuten työeläkemaksut ovat pakollinen menoerä ja myös matkakulut, päivärahat, työvälineet ja työtila on muistettava ottaa huomioon, kun miettii laskutettavaa summaa. FAOn puheenjohtajana ja luottamusmiehenä autan myös yrittäjänä toimivia jäseniämme työn hinnoittelussa.

ELOKUVA- JA TV-TUOTANTOA KOSKEVA TYÖEHTOSOPIMUS
Journalistiliitto neuvotteli yhdessä Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liiton kanssa myös Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevasta työehtosopimuksesta. Neuvottelut aloitettiin jo syyskuun lopussa, mutta neuvottelut eivät edenneet, ja kun lokakuun lopussa loppui edellinen sopimus, alkoi 1. marraskuuta sopimukseton tila. Neuvottelut eivät edelleenkään edenneet toivotulla tavalla ja 1. joulukuuta työntekijäpuoli antoi lakkovaroituksen ja ala määrättiin ylityökieltoon. Seurasi matka valtakunnansovittelijan toimistoon. Sovittelun jälkeen saantiin sovintoehdotus, jonka kaikki osapuolet vihdoin hyväksyivät 14. joulukuuta. Keskeisiä riidan aiheita olivat palkankorotukset ja erittäin kuormittava jaksotyö.

Journalistiliiton edunvalvontajohtaja Petri Savolainen kuvaili neuvottelutulosta hyväksi. RTTL:n sivuilta lainaan tähän Peten luonnehdintaa: ”Palkankorotukset ovat hieman alle yleisen linjan, mutta tekstipuolella ja kehittämishankkeissa saatiin hyviä asioita läpi. Esimerkiksi pitkiin työpäiviin tulee rajausta, työaikaa tasataan pätkätyösuhteen kestäessä ja mahdollisia lepoaikojen alituksia korvataan nykyistä enemmän. Sunnuntaikorvaus maksetaan jatkossa pääasiassa rahana, ellei työntekijä halua korvausta vastaavana vapaana. Harjoittelijan palkkaan saatiin kelvollinen määräys.” Kehittämishankkeista kiireisin on Savolaisen mukaan yleissitovuuden edistäminen, johon sopijaosapuolet ovat yhdessä sitoutuneet.

AV-KÄÄNNÖSTOIMISTOT
Av-käännöstoimistoja koskevat työehtosopimusneuvottelut alkoivat 4. joulukuuta. Neuvottelut ovat parhaillaan käynnissä, tähtäin on vuoden lopussa, sillä nykyinen sopimus päättyy silloin.

KIRJOITETTUJEN JUTTUJEN UUDET PALKKIOSUOSITUKSET
Suomen freelance-journalistien ja Journalistiliiton uudet palkkiosuositukset on julkaistu. Palkkioissa on huomioitu lehdistön työsuhteisten kollegoiden palkkoihin alkuvuodesta tehtävät korotukset.

SFJ:n jäsenkirjeestä lainaan tähän viisaita sanoja: ”Journalistiliiton ja SFJ:n kyselyiden mukaan freelancereiden palkkiot eivät juurikaan nouse pyytämättä. Ansiokehityksestään voi pitää huolta tekemällä palkkioihinsa vuosittain tasokorotuksen. Hyvä ajankohta on silloin, kun ostavien toimittajien, tuottajien ja muiden työn tilaajien palkat nousevat. Lehdistössä työskentelevien palkat nousevat helmikuun 2018 alusta. Aina korotus ei onnistu, mutta kannattaa yrittää. SFJ:n palkkiokyselyiden mukaan joka kolmas jäsen on saanut korotettua palkkioitaan, kun on korotusta pyytänyt.”

Kannattaa tutustua suosituksiin täällä.

VALTUUSTO PÄÄTTI ITSENSÄTYÖLLISTÄJIEN JÄSENMAKSU-UUDISTUKSESTA

Journalistiliiton syysvaltuusto kokoontui joulukuussa. Valtuustossa hyväksyttiin hallituksen esitys jäsenmaksun muuttamisesta 19 euron kiinteäksi kuukausimaksuksi työttömyyskassaan kuulumattomien freelancereiden ja yrittäjien osalta. Jos freen tulot laskevat viimeisen kuuden kuukauden aikana 75 prosenttiin työmarkkinatutkimuksen keskikuukausiansiosta (2200 euroa), hän voi kuitenkin anoa 15 euron vähimmäismaksulle siirtymistä.

KOHENNUSTA ITSENSÄTYÖLLISTÄJIEN ASEMAAN JA PALKKIOPOLITIIKKAAN
Suomen freelance-journalistit ja oma Freelance-ammattiosastomme tekivät syysvaltuustolle aloitteen koskien itsensätyöllistäjien asemaan ja palkkiopolitiikkaan vaikuttamista. Aloitteessa korostettiin, että freelancereilla ei ole neuvotteluasemaa: ”Yrittäjät eivät voi mennä lakkoon eikä itsensätyöllistäjillä ole kollektiivista neuvotteluoikeutta palkkioistaan tai työnsä ehdoista Me tarvitsemme siis koko liiton panostusta asian muuttamiseksi. Siiheen tarvitaan työsuhteisten kollegojen ja koko liiton toimiston tuki.” – Hallituksen vastauksessa todettiin, että aloitteen mukaista kärkihanketta asiasta ei tässä vaiheessa tehdä, mutta liitto kutsuu alkuvuodesta aloitteen tekijät keskustelemaan freelancer-edunvalvonnan uusista strategioista ja tarpeista.

HUOMIO MÄÄRÄAIKAISTEN ASEMAAN
Ari-Pekka Sirviö toi valtuustoon aloitteen, jossa esitettiin määräaikaisten ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien aseman tutkimista ja parantamista. Myös tämän aloitteen hyväksymistä hallitus esitti osittain. Hallitus lupasi käynnistää selvitystyön määräaikaisten tilanteesta sekä sitoutui edistämään määräaikaisten asemaa työehtosopimusten kautta.

PRESSIKAHVILLE
Euroopan parlamentin Suomen-tiedotustoimiston vuoden 2018 ensimmäiset pressikahvit pidetään Eurooppasalin isossa neuvotteluhuoneessa (Malminkatu 16, Helsinki) perjantaina 12.1.2018 Helsingissä klo 9.15. Pressikahveilla keskustellaan seuraavan täysistuntoviikon aiheista ja tehdään katsaus vuoden 2017 tärkeimpiin EU-aiheisiin.

KATSE KEVÄÄSEEN
FAOn hallitus on päättänyt järjestää kyselyn jäsenistölle koulutustoiveista. Mahdollisuuksia on monia: oman työn markkinointi, kielenhuolto, veroilmoituksen täyttäminen, mobiilijournalismi jne. – Yhtyneet-tes-info jäi esimerkiksi pitämättä, koska lupaamaamme pikkujoulua ei onnistuttu järjestämään. Yhtyneet-sopimuksestakin voidaan järjestää koulutus, jos osallistujia löytyy. Ehdotuksia otetaan myös vastaan, ja kysely on tulossa.

LIITON ARKKI
Posti on tuonut painetun Liiton arkin kaikille jäsenille, mukana monta faolaisen kirjoittamaa juttua. – Huomasitteko, että lehdessä on mm. Hanna Onttosen juttu FAOn jäsenmatkasta Berliiniin ja Anu-Maija Kärjän juttu Mediakunnasta. Allekirjoittaneen kolumni käsitteli osapuilleen samaa aihetta kuin tämän tervehdyksen Ylen ostoja käsittelevä kappale.

LOPUKSI
Hyvää joulua kaikille, maassa rauha ihmisten kesken, nauttikaamme ja levätkäämme, ollaan iloisia, sillä valo voittaa pimeyden. Ensi vuodelle kaikkea hyvää, voimia ja iloa.

Kirsi Mattila
FAOn puheenjohtaja ja luottamusmies
040-5131829
kirsimattila@kolumbus.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *